Tietoa kylästä ja yhdistyksestä

Tämän kyläsivuston koti on Mämmälän kotiseutuyhdistyksen toiminta-alue: Kouvolan kaupungin Inkeroisten kaupunginosa (= Mämmälän ja Marinhovin maarekisterikylät) ja Marinkylän alue.
Pohjoisessa toiminta-alue rajautuu Keltakankaaseen, idässä Liikkalaan, etelässä Juurikorpeen, lännessä Kymijokeen ja Anjalaan.

”Kymijoki koskineen virtaa kaupungin halki. Se on näytellyt tärkeää osaa alueen historiassa ja ollut myös Ruotsin ja Venäjän rajana. Joen molemmille puolille kehittyi oma kulttuuri, sivistys, elinkeinoelämä, teollisuus, liikenne, hyvinvointi, identiteetti ja infrastruktuuri. Yhteys joen yli hoidettiin pitkään veneillä ja losseilla. Ensimmäiset sillat olivat Inkeroisten ja Myllykosken paperitehtaitten patosiltoja. Vuonna 1939 valmistui Inkeroisten ja Anjalan välille komea teräsrakenteinen silta ja leveä yhteys 1975. Myllykosken ja Ummeljoen
välille saatiin maantiesilta 1954” Lainaus kirjasta: ” Muistatko vielä sen koulun.”

Tämä näin alkajaisiksi T.  VV

"Mämmälä on keskisessä Kymenlaaksossa Kymen itärannalla sijaitseva kylä, joka kuului ennen Vehkalahden pitäjään ja sen alaiseen Sippolan kappeliseurakuntaan, sitten itsenäiseen Sippolan pitäjään, josta myöhemmin tuli Anjalankosken kaupunki.  Nykyisin Mämmälä on osa Kouvolaa.  Paikkakunta tunnetaan paremmin nimellä Inkeroinen, Mämmälän kylän Inkeroisten maakirjatalon N:o 5 sekä sen alueelle 1872 perustetun Inkeroisten puuhiomon ja paperitehtaan mukaan. Kylässä on kymmenen vanhaa maakirjataloa, joiden nimet maakirjanumeron mukaisessa järjestyksessä ovat: Spännäri, Tykkä, Tökkäri, Juura, Inkeroinen, Sippu, Töttö, Toikka, Aho ja Hohti. Suchtelen-suvun lahjoitusmaahan v:sta 1792 kuuluneiden talojen (N:ot 1-4 ja 6-10) maista erotettiin vielä 1844 omaksi maakirjatalokseen (N:o 11) Marinhovin kantatila.

Mämmälän kylän rajat tunnetaan v:sta 1458. Varhaisimpien verokirjojen mukaan kylässä oli jo 1540-luvulla toistakymmentä taloa. V. 1755 oli kylän 13 talollisruokakunnassa ja kahdessa itsellisruokakunnassa väkeä yhteensä 112 henkeä. V:een 1792 mennessä talollisruokakuntien määrä oli kohonnut 20:een ja niiden väkiluku 169:ään. V. 1885 kylässä asui vakinaisesti jo 772 henkeä, joista 311 kuului kylän 32 lahjoituslampuodin perheeseen, 146 Inkeroisten puuhiomon työväkeen ja 247 itsellisiin. V:n 1920 maataloustiedustelun mukaan Mämmälässä oli kaikkiaan 82 viljelmää, joista kylän vanhoihin maakirjataloihin (N:ot 1-10) kuuluvia viljelystiloja 46 ja palstatiloja tai torppia 8 sekä Marinhovin N:o 11 palstoittamisessa syntyneitä asutusviljelystiloja 11, asutuspalstoja 14 ja huvila- ym. palstoja 3. Viljelmillä oli yhteensä 880 ha peltoa, 46 ha luonnonniittyä ja 71 ha hakamaita. Pellosta oli 764 ha savimaita, 31 ha hiekkamaita, 40 ha rahkasuolla ja 45 ha mutasuolla. Maakirjataloista oli yhtenä viljelmänä ainoastaan Inkeroinen N:o 5, tuohon aikaan Pasilan kartanoksi kutsuttu tila, joka oli tehtaan omistuksessa. Pasilaan ja sen kanssa yhdysviljelyksessä oleviin tiloihin kuului peltoa 106 ha. Talojen N:ot 1-4 ja 6-10 kaikkiaan 45 viljelystilalla oli kullakin keskimäärin 14,9 ha peltoa, 0,5 ha luonnonniittyä ja 1,4 ha hakamaita. "
(Lähde: V. Häkkinen - S. Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut)